| Etuuksien saajat vuonna 2020 | |||||||
| Etuus | Kaikki saajat | Muutos, kaikki (%) | Uudet saajat | Muutos, uudet (%) | Aiemmin tukea saaneet | Muutos, aiemmin tukea saaneet (%) | Muutos, ei yrittäjät (%) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Työttömyysturva | 411 823 | 24,2 | 134 350 | 48,5 | 233 427 | −3,2 | 10,9 |
| Yrittäjien työmarkkinatuki | 44 046 | — | — | — | — | — | — |
| Perustoimeentulotuki (saajat) | 417 071 | 5,2 | 137 702 | 17,6 | 279 369 | −0,1 | — |
| Perustoimeentulotuki (saajakotitaloudet) | 288 329 | 5,1 | 104 489 | 15,5 | 183 840 | −0,0 | — |
| Sairauspäiväraha | 294 568 | −3,1 | — | — | — | — | — |
| Tartuntatautipäiväraha | 27 080 | 22 466,7 | — | — | — | — | — |
Etuuksien saajat vuonna 2020
vuosikatsaus
Koronakriisi lisäsi vuonna 2020 eniten työttömyysturvan ja tartuntatautipäivärahan tarvetta. Kelan maksamaa työttömyysturvaa sai vuonna 2020 yhteensä 412 000 saajaa, joista 44 000 oli yrittäjien työmarkkinatuen saajia. Yrittäjät mukaan luettuna työttömyysturvan saajien määrä kasvoi 24 prosentilla vuodesta 2019, ilman yrittäjiä 11 prosenttia. Sellaisia työttömyysturvan saajia, jotka eivät olleet saaneet tukea ensimmäistä tukikuukautta edeltäneiden 12 kuukauden aikana (uudet saajat), oli vuonna 2020 hieman yli 134 000, kun vuonna 2019 heitä oli noin 90 000.
Koronakriisi lisäsi vuonna 2020 eniten työttömyysturvan ja tartuntatautipäivärahan tarvetta. Kelan maksamaa työttömyysturvaa sai vuonna 2020 yhteensä 412 000 saajaa, joista 44 000 oli yrittäjien työmarkkinatuen saajia. Yrittäjät mukaan luettuna työttömyysturvan saajien määrä kasvoi 24 prosentilla vuodesta 2019, ilman yrittäjiä 11 prosenttia. Sellaisia työttömyysturvan saajia, jotka eivät olleet saaneet tukea ensimmäistä tukikuukautta edeltäneiden 12 kuukauden aikana (uudet saajat), oli vuonna 2020 hieman yli 134 000, kun vuonna 2019 heitä oli noin 90 000.
Tartuntatautipäivärahaa maksettiin vuonna 2020 yhteensä 27 100 henkilölle, kun vuonna 2019 sen saajia oli vain 120. Lisäksi keväisten poikkeusolojen ajalta maksettiin väliaikaista epidemiatukea hieman alle 3 000 henkilölle. Sairauspäivärahan saajien määrä sen sijaan laski edellisvuodesta. Sairauspoissaolojen kehityksestä ja koronavuoden vaikutuksesta siihen voi lukea tarkemmin Kelan tutkimusblogista.
Perustoimeentulotuen saajien ja saajakotitalouksien sekä yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 5 prosentilla. Molemmissa kasvu oli odotettua vähäisempää, mutta tukia sai kuitenkin 2000-luvun ennätysmäärä kotitalouksia ja ruokakuntia. Perustoimeentulotuessa uusia saajia oli 21 000 ja uusia saajakotitalouksia 14 000 enemmän kuin vuonna 2019. Uusia yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia oli vuonna 2020 noin 121 000, mikä on 20 500 ruokakuntaa enemmän kuin vuonna 2019.
Syksyllä 2020 perustoimeentulotuen saajille maksettiin eduskunnan päätöksellä myös väliaikaista epidemiakorvausta, jonka saamisen edellytyksenä oli, että vähintään yksi perustoimeentulotukea saaneeseen kotitalouteen kuulunut henkilö oli saanut perustoimeentulotukea vähintään yhtenä kuukautena maalis–heinäkuun 2020 välillä ja sai perustoimeentulotukea edelleen elo-marraskuussa 2020. Loka-joulukuun 2020 aikana 75€/kk/henkilö-suuruista korvausta maksettiin 227 500 henkilölle 153 900 kotitaloudessa (ks. tarkemmin Tutkimuksesta tiiviisti). Loka-joulukuussa 74–76 prosentille perustoimeentulotukea saaneista henkilöistä maksettiin siis saman kuukauden aikana myös väliaikaista epidemiakorvausta.
Saajat maakunnittain
Työttömyysturvan saajien määrä kasvoi selvästi eniten Uudellamaalla, jossa saajia oli yrittäjät mukaan luettuna vuonna 2020 kaikkiaan 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Ilman yrittäjiäkin saajia oli 24 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaikkien työttömyysturvan saajien määrä kasvoi keskimääräistä enemmän myös Pohjanmaan (+26 %) ja Varsinais-Suomen (+25 %) maakunnissa. Myös Etelä-Pohjanmaalla (+24 %) ja Pirkanmaalla (+22 %) kasvua oli yli 20 prosenttia. Jos yrittäjien työmarkkinatuen saajia ei huomioida, kasvu oli niin ikään suurinta Uudellamaalla (+24 %) ja Pohjanmaalla (+14 %). Varsinais-Suomessa saajien määrä ilman yrittäjiä kasvoi 10 prosenttia. Vähiten työttömyysturvan saajien määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa (+7 %) ja Kainuussa (+8 %), joissa yrittäjät pois luettuina työttömyysturvan saajia oli jopa hieman (-1–2 %) vuotta 2019 vähemmän. Myös Etelä-Karjalassa työttömyysturvaa saaneiden lukumäärä pysyi ennallaan, jos yrittäjiä ei lasketa mukaan.
Yrittäjien työmarkkinatukea sai vuoden 2020 aikana Uudellamaalla 16 100 henkilöä ja Varsinais-Suomessa noin 4 300 sekä Pirkanmaalla noin 4 200, Pohjois-Pohjanmaalla noin 2 400 ja Keski-Suomessa noin 2 200 henkilöä. Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan maakunnissa yrittäjien työmarkkinatuen saajia oli alle 1 000 ja Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla alle 500. Muissa maakunnissa tukea saaneita yrittäjiä oli 1 000–2 000.
Perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi edellisvuodesta eniten Uudellamaalla (+8 %), Varsinais-Suomessa (+6 %) ja Pirkanmaalla (+5 %). Kainuussa perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä jopa väheni (-1 %). Muissa maakunnissa tukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi 1–4 prosentilla vuodesta 2019. Muutos uusien tukea saavien kotitalouksien määrässä oli niin ikään suurin Uudellamaalla, jossa uusia kotitalouksia tuli tuen saajaksi yli 36 000, mikä on 8 000 kotitaloutta enemmän kuin vuonna 2019. Kasvua uusien kotitalouksien määrässä oli siis 28 prosenttia. Kainuussa uusien kotitalouksien määrä laski noin prosentilla ja muissa maakunnissa kasvua oli 1–13 prosenttia vuoden 2019 uusien kotitalouksien määrästä.
Yleistä asumistukea saavia ruokakuntia oli kaikissa maakunnissa Kainuuta lukuun ottamatta enemmän kuin vuonna 2019. Uudellamaalla ruokakuntien määrä kasvoi 8 prosenttia ja Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla 5 prosenttia vuodesta 2019. Kainuussa yleistä asumistukea saavia ruokakuntia oli prosentin vähemmän kuin vuonna 2019. Muissa maakunnissa kasvua edellisvuodesta oli 1–4 prosenttia.
Sairauspäivärahan saajien määrä laski vuodesta 2019 kaikissa maakunnissa, paitsi Keski-Pohjanmaalla, jossa se pysyi ennallaan. Suurinta lasku oli Pohjois-Karjalan (-8 %), Kanta-Hämeen (-7 %), Etelä-Savon (-6 %) ja Lapin (-6 %) maakunnissa, pienintä Kainuussa (-1 %) ja Varsinais-Suomessa (-1 %). Muissa maakunnissa sairauspäivärahan saajien määrä laski 2–5 prosenttia vuodesta 2019.
Tartuntatautipäivärahaa maksettiin noin 12 700 Uudellamaalla, 2 300 Varsinais-Suomessa ja 1 700 Pohjanmaalla asuvalle henkilölle. Myös Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa oli yli 1 000 tartuntatautipäivärahan saajaa.
Saajat iän ja sukupuolen mukaan
Kaikkien työttömyysturvan saajien määrä kasvoi edellisvuodesta hieman enemmän naisten (+25 %) kuin miesten (+23 %) joukossa. Ilman yrittäjiä kasvua oli molemmissa ryhmissä 11 prosenttia. Eniten kasvua oli alle 25-vuotiaiden naisten (+35 %), 35–44-vuotiaiden miesten (+ 28 %) sekä kaikkien 25–34-vuotiaiden (+25 %) joukossa. Jos yrittäjien työmarkkinatukea saaneita ei huomioida, kasvu oli niin ikään suurinta alle 25-vuotiaiden (+32 %) ja 25–34-vuotiaiden (+18 %) naisten ryhmissä sekä alle 35-vuotiaiden miesten ryhmissä (+17 %).
Yrittäjien työmarkkinatuen saajia oli eniten 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa heitä oli 12 500. Yli 54-vuotiaita yrittäjiä oli tuen saajina 11 700, 35–44-vuotiaita 11 400, 25–34-vuotiaita 7 200 ja alle 25-vuotiaita 1 200. Yli 54-vuotiaiden sekä 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä tukea sai kuta kuinkin yhtä monta miestä kuin naista. 35–54-vuotiaiden joukossa oli 400 ja alle 25-vuotiaiden ryhmässä 200 naispuolista tuensaajaa enemmän.
Perustoimeentulotuen saajien osalta ero vuoteen 2019 oli suurin 25–34-vuotiaiden joukossa (+8 %) ja heidän osaltaan hieman enemmän naisten (+8 %) kuin miesten (+7 %) ryhmässä. Tukea saavien alle 25-vuotiaiden naisten määrä kasvoi niin ikään 7 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden sekä kaikkien 35–44-vuotiaiden tuen saajien määrä kasvoi 6 prosentilla vuodesta 2019. 45–54-vuotiaiden ryhmässä kasvu oli pientä (naiset +2 %, miehet +1 %). Yli 54-vuotiaiden miespuolisten tuen saajien määrä pysyi ennallaan, kun taas naispuolisten saajien määrä laski 4 prosentilla. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että lasku johtui erityisesti yli 64-vuotiaiden tukea saaneiden määrän vähenemisestä (ks. tarkemmin Tutkimuksesta tiiviisti).
Sairauspäivärahan saaminen väheni vuodesta 2019 enemmän miesten (-5 %) kuin naisten (-2 %) joukossa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna laskua oli eniten 45–54-vuotiaiden (-6 %) ja heidän joukostaan erityisesti miesten (-8 %) ryhmässä. Myös alle 25-vuotiaiden sairauspäivärahaa saavien miesten määrä väheni 6 prosentilla ja 35–44-vuotiaiden miesten sekä 45–54-vuotiaiden naisten 5 prosentilla edellisvuodesta. Naispuolisten 25–34-vuotiaiden sairauspäivärahan saajien määrä sen sijaan pysyi vuoden 2019 tasolla, kun taas samanikäisten miesten joukossa laskua oli 1 prosentin verran.
Tartuntatautipäivärahan saajien joukossa suurimmat ryhmät olivat 35–44-vuotiaat (3 900 saajaa) ja 25–34-vuotiaat (3 800 saajaa) naiset sekä 25–34-vuotiaat miehet (3 400 saajaa). Yli 3 000 saajaa oli myös 35–44-vuotiaiden miesten ja 45–54-vuotiaiden naisten ryhmässä. Vähiten (alle 1 700) tartuntatautipäivärahan saajia oli yli 54- ja alle 25-vuotiaiden miesten ryhmissä.
Myös kevään ajalta tietyin ehdoin (esim. lastenhoidon vuoksi) palkatta pois töistä olleille maksettu väliaikainen epidemiatuki kohdistui ensisijaisesti naisille. Sitä sai yhteensä 2 100 naista ja 900 miestä. Tukea saaneista naisista yli puolet (1 100) oli 35–44-vuotiaita. Toiseksi suurin väliaikaisen epidemiatuen saajaryhmä oli 25–34-vuotiaat naiset, joita oli yli 500.