Tervetuloa Kelan koronamittarit -sivustolle
Linkit mittareihin
Taustaa
Koronaviruksen leviäminen ja sen estämiseksi tehdyt toimet vaikuttavat monien ihmisten toimeentuloon. Kela vastaa Suomessa asuvien henkilöiden perusturvasta ja on kriisin myötä varautunut kasvaviin hakemusmääriin. Tällä sivustolla seurataan toimeentuloa turvaavien etuuksien ja tukien hakija- ja saajamääriä. Seuranta antaa yhdenlaisen kuvan siitä, miten pandemia ja sen leviämisen estämiseksi tehdyt toimet vaikuttavat kotitalouksien toimeentuloon Suomessa. Tilanteen kehitystä seurataan tiedosta riippuen päivä-, viikko- ja kuukausitasolla sekä ikäryhmittäin ja sukupuolittain sekä maakunnittain. Tietoja voidaan käyttää tukena päätöksenteossa.
Julkaisemme tällä hetkellä tietoa työttömyysturvan, yrittäjien työmarkkinatuen, yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen hakemusmääristä, uuden väliaikaisen epidemiatuen hakijamääristä sekä työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen saajamääristä. Lisäksi seuraamme koronaepidemian vaikutuksia lääkekorvauksiin. Myöhemmin laajennamme seurantaa mahdollisesti tartuntatautipäivärahaan ja sairauspäivärahaan sekä muiden tukien saajiin. Tiedot pohjautuvat Kelan rekisteritietoihin.
Toimeentuloa turvaavat etuudet ja tuet
Työttömyysturva ja yrittäjien työmarkkinatuki
Työttömäksi jääneet ja lomautetut voivat hakea työttömyysturvaa. Työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt voivat hakea ansioihin sidottua ansiopäivärahaa kassasta. Kassaan kuulumattomat henkilöt voivat hakea Kelasta työssäoloehdon täyttyessä peruspäivärahaa ja muussa tapauksessa työmarkkinatukea.
Lisäksi eduskunta on päättänyt, että yrittäjät, joilla yrittäjätulot ovat epidemian vuoksi alle 1 089,67 euroa kuukaudessa, voivat saada Kelasta työmarkkinatukea. Tukea voi saada 16.3.2020 alkaen ja sen ensimmäinen hakupäivä oli 16.4.2020. Yrittäjien työttömyysturvaoikeus oli voimassa yhtäjaksoisesti 30.11.2021 asti ja uudelleen 1.1.-28.2.2022.
Yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki
Työttömyysturvahakemusten lisäksi pienituloisille kotitalouksille maksettavan yleisen asumistuen sekä perustoimeentulotuen hakemus- ja saajamäärien odotetaan kasvavan. Asumistukea myönnettäessä otetaan huomioon samassa ruokakunnassa (esim. yhteinen vuokrasopimus) asuvien henkilöiden yhteenlasketut tulot tai arvio niistä. Asumistuen suuruuteen vaikuttavat tulojen ja asumismenojen lisäksi asuinkunta sekä ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä. Asumistuen määrä voidaan tarkistaa, jos ruokakunnan tulot muuttuvat merkittävästi esimerkiksi koronatilanteesta johtuen.
Perustoimeentulotukioikeuteen vaikuttavat kaikkien kotitalouden jäsenten (hakija, mahdollinen puoliso sekä heidän alaikäiset lapsensa) tulot ja varallisuus sekä kotitalouden tarpeelliseksi katsotut menot. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joten kotitalouden tulee ensin selvittää oikeutensa muihin tukiin ja lähtökohtaisesti turvata elatonsa muilla ensisijaisilla tavoilla kuten mahdollisia säästöjä käyttämällä. Tukea voidaan myöntää myös odotettavissa olevaa etuutta vastaan esimerkiksi niissä tilanteissa, kun työttömyysturvapäätöksen saaminen on venynyt. Tällöin tuki peritään takaisin myöhemmin saatavasta etuudesta. Lisäksi kunnat voivat myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Kelalle ja kunnille suosituksia toimeentulotuen käsittelyn turvaamiseksi koronaepidemian aiheuttaman erityistilanteen ajaksi. Kela huomioi suositukset perustoimeentulotuen toimeenpanossa. Suositukset löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta ja ne olivat voimassa 31.7.2020 asti.
Sairauspäiväraha, tartuntatautipäiväraha ja epidemiatuki
Sairastuneille ja altistuneille mahdolliset menetetyt ansiot korvataan Kelan maksamista sairauspäivärahasta sekä tartuntatautipäivärahasta.
Sairauspäiväraha korvaa työikäisen väestön tulonmenetyksiä sairauspoissaolon aikana. Sairauspäivärahakautta edeltää sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän (ma-la, pl. arkipyhät) mittainen omavastuuaika. Sairauspäivärahaa voi siten saada yleensä vähintään 12 vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista. Työssä olevalle maksetaan omavastuuajalta työsopimuslain perusteella yleensä täyttä sairausajan palkkaa. Työehtosopimuksesta riippuen työnantaja voi myös sairauspäivärahakaudella maksaa työntekijälle palkkaa. Etuus maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut poissaoloajalta palkkaa.
Tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetystä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt henkilön olemaan poissa työstä, karanteeniin tai eristykseen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi ja huoltajalle aiheutuu tämän vuoksi ansionmenetystä. Vapaaehtoinen eristäytyminen karanteeninomaisiin olosuhteisiin ei riitä etuuden saamiseen. Päivärahaa ei makseta myöskään silloin, kun karanteeni ei aiheuta ansionmenetystä. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, vaan etuus voidaan maksaa heti ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen. Samoin kuin sairauspäiväraha, myös tartuntatautipäiväraha maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut poissaoloajalta palkkaa.
Koronavirusdiagnoosin saaneiden työstä poissaoloja on voitu korvata joko sairauspäivärahalla tai tartuntatautipäivärahalla riippuen siitä, onko sairastunut asetettu viralliseen karanteeniin tai eristykseen. Tartuntatautipäiväraha on yleensä sairauspäivärahaa edullisempi etuus, sillä se korvaa ansionmenetyksen täysimääräisesti, kun sairauspäivärahassa korvausprosentti on noin 70. Tartuntatautipäivärahassa ei ole myöskään omavastuuaikaa.
Tarkempaa tietoa etuuksien käytöstä ja koronaviruksen näkymisestä näiden etuuksien käytössä Kelan tutkimusblogeissa Blomgren ym. 2022, Blomgren 2021, Blomgren 2020, Blomgren ja Jäppinen 2020.
Keväällä 2020 eduskunta teki lisäksi päätöksen väliaikaisesta epidemiatuesta, jota on voitu maksaa tietyin ehdoin koronavirusepidemian vuoksi palkatta pois työstä oleville. Tukea voivat saada vanhemmat, jotka epidemian vuoksi hoitivat lastaan kotona 16.3.–13.5.2020 välisenä aikana ja joutuivat siksi ottamaan palkatonta vapaata työstään. Tukea voivat saada myös henkilöt, jotka saapuivat ulkomailta Suomeen ennen 14.5.2020 ja jotka ohjattiin karanteeninomaisiin oloihin. Henkilöillä tuli olla voimassa oleva työsuhde ja työnantajan todistus koronaepidemiasta johtuvasta palkattomasta poissaolosta.